Miljoona kakkosen tarina
Minä synnyin taimena Englannissa. Siellä oli hauskaa. Olin kuningattaren hovin kaunein puu. (Ainakin omasta mielestäni). Siellä oli isäni Miljoona yksi. Olen saanut nimeni isäni kautta. Isäni sai sen siitä että hän maksoi miljoona puntaa. Eräänä päivänä minut myytiin. Se oli varmasti elämäni kauhein kokemus. Minut revittiin maasta juurineni. Minut myytiin varmaan koska, meillä oli rahapula, kun kuningatar osti niin paljon koruja, että siinä meni kaikki varat. Minut vietiin autoon väkivalloin. Minua raahattiin paikasta toiseen, kunnes eräs kiltti koulun opettaja osti minut tänne Ihastjärven kouluun. Täällä olen sitten ollut 1903 vuodesta lähtien. Olen kestänyt monta myrskyä ja rankkasadetta. Elämäni huippuhetki varmaan oli se kun eräs poika nimeltänsä Julius otti minun lehtiäni ja jopa pari valokuvaa. Jos peruutetaan ajassa taaksepäin niin voin kertoa yhden osan elämäni vaiheesta. Se tapahtui silloin kun minut oli juuri istutettu ja olin nuori. Oli vuosi 1940. Silloin oli aikamoinen nälänhätä. Ihmisille nälänhätä ei ole läheskään yhtä paha kuin meille puille. Me emme silloin saa tarpeeksi vettä ja ravinteita, kun kaikki puun juuret eivät uskalla toimia, kun maassa oli silloin miinoja. Mutta se aika meni onneksi ohi. Tänä päivänä olen lähinnä tuottanut lehtivihreää, ja kutonut lehtipaitoja. Siinä on minun tarinani. Loppu              

Julius Rantanen