Asuipa Lummelandiassa kuningas nimeltä Murmo IV. Hän oli hyvin surullinen, koska ahneet verokarhut haluavat periä koko kuninkaanlinnan rahanpuutteesta. Sitten hän lopulta löysi ratkaisun. Eräässä maatalossa asui poika nimeltä William. William oli keksinyt ratkaisun verokarhuja vastaan. Etsiessään porsaanreikiä laissa, hän löysi kolmannen momentin seitsemännen artiklan kuudennen pykälän pienellä päntätyn kohdan. Siinä luki näin:

- Jos velallisena on kuningas ja kuninkaanlinna on menossa velaksi, kuningas voi turvautua tähän sukupykälään. Sen mukaan niin ei voi tehdä. Ja niin linna pelastui. Loppu.