Pajunkissoja pehmeitä silitän,
suklaamunalla ystäväni yllätän.
Oksat hiirenkorvilla narsissien seurassa;
- vihreää ja keltaista!

Pääsiäiseen liittyvät sanat sekaisin.

Järjestä kirjaimet oikein, jota pääsiäinen voi tulla.

1.			kis pa sa jun
2.			mu laa na suk
3.			ak ta ka noi
4.			mi mäm
5.			viu paan lam lu
6.			ruo rai ho
7.			si nar sis
8.			paa ni tulp

Kevään lapset tuntevat tulevan kun rairuohokylvökset alkavat vihertyä. Siemeniä voi kylvää pieneen astiaan mullan, tai vaikka talouspaperin päälle. Kun muistaa kastella hentoja ruohonalkujatarpeeksi,  pääsiäiseen mennessä siemenistä on kasvanut pehmoinen ruohomatto pääsiäistipuille.  <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 Palmusunnuntaina ennen pääsiäistä, trullit saattavat kolkuttaa ovellesi ja antaa sinulle vitsoja!  He odottavat saavansa suun makeaksi pienen esityksen jälkeen! 

Virvin, varvon,
tuoreeks, terveeks tulevaks vuodeks,
sulle vitsa, mulle palkka.

Virpominen on tänä päivänä tuttu perinne kaikille suomalaisille. Muutama sukupolvi sitten virvottiin ainoastaan Itä-Suomessa, Karjalassa. Pääsiäisnoitana kiertely on ruotsalainen tapa, lapset pukeutuvat pääsiäistrulleiksi. Nyt virpominen ja trulliksi pukeutuminen Palmusunnuntaina on levinnyt koko maahan.

Ruotsista on tullut meille myös pääsiäistervehdyksien lähettäminen. Viime vuosisadalla ruotsalaiset lapset lähettivät hauskoja kirjeitä toisilleen. Ne olivat matkustuslupia eli matkapasseja noitien asuinpaikalle Kyöpelinvuorelle. Passiin piirrettiin kuvia luudalla matkustavasta noidasta. Kirjeessä toivotettiin onnea pitkälle matkalle. . Tänä päivänä kirjeet on korvattu pääsiäiskorteilla. 

malkamaanantai
tikkutiistai
kellokeskiviikko
kiirastorstai
pitkäperjantai
lankalauantai
sukkasunnuntai
pälkkäpääsiäinen

Pääsiäisen aikaan liittyy paljon vanhoja uskomuksia mm. kiirastorstaina karkotettiin kiira (pahanilkinen olento) pois kotipiiristä. Kelkkaaan nostetiin palava ja käryävä astia ja sitä kuljetettiin ympäri taloa huudellen:

Kitis kiira metsään,
tulta savua selkään,
peltoin perätse,
aitain alitse.

Pitkäperjantaina hiljennyttiin, myös lapset. Monissa kodeissa muisteltiin ennen vanhaa pääsiäisen uskonnollisia tapahtumia. 
Pitkänäperjantaina syötiin mämmiä, koska ruuanlaitto ei ollut suotavaa. Tänä päivänä mämmistä on tullut tunnettu suomalainen perinneruoka. 

Lankalauantaina ajateltiin trullien lentävän Kyöpelinvuorelle ja siksi sytytettiin pääsiäisvalkeita. Tämä tapa elää yhä Pohjanmaalla. 
Entisajan noitauskomukset ovat muuttuneet lasten parissa pääsiäisleikeiksi. 

Munat ovat lapsille tärkeitä pääsiäisenä, suklaamunat, keitetyt itsemaalatut kananmunat, piilotetut  pahviset yllätysmunat!
Pääsiäisen riemuihin kuuluu myös kilpailut, 
Munien lintsaaminen on vanha pääsiäisleikki. Kaksi kilpailijaa seisoo vastakkain, keitetty muna kädessä. Ensin kopautetaan munan terävät käret yhteen, sitten tylpät päät. Voittajaksi selviää se, joka saa kauemmin munan pysymään ehjänä. Myös munansyöntikilpailua on kokeiltava.

Arvaa!

Talo ruokaa pullollaan,
ei kattoa, ei oveaa ollenkaan.

Lapsi sen kädessä kuljettaa, 
mutta kaksi miestä ei saa sitä 
kannetuksi rautatangolla.